Kiipeilykengät
Ensimmäinen kiipeilykenkiä jakava tekijä on kenkien kiinnitystapa: nauhalliset, tarranauhalla kiinnitettävät sekä ns. slipper-tyyppiset joustonauhalla toteutetut kengät. Lisäksi kenkien pohjien jäykkyydessä ja muodossa on eroja. Pääsääntöisesti seinäkiipeilyyn ja boulderointiin sopivat parhaiten nauhattomat ja pohjaltaan löysemmät kengät, pitkille kallioreiteille sopivat taas paremmin jäykemmät nauhalliset kengät.
Varmistuslaitteet
ATC
Vaikka ATC on Black Diamondin tuotemerkki, tarkoitetaan sillä yleensä kiipeilykielessä kaikkia vastaavanlaisia varmistus/laskeutumislaitteita. Laitteen toiminta perustuu köyden mutkista muodostuvaan kitkaan. Alun perin se on kehitetty yksinkertaiseksi passiiviseksi varmistuslaitteeksi, jota voidaan käyttää kaksinkertaisten (twin- ja half-) köysien kanssa. ATC-tyyppisen laitteen keskimääräinen jarruvoima on n. 250 kg. Lähes identtisiä varmistuslaitteita ATC:n kanssa ovat Campin Shell, DMM:n The Bug, HB:n laite yms. Eri laitteita tuntemattoman on vaikea erottaa mikä niistä tarkalleen ottaessa on kyseessä. Laitteen hyvä puoli on, että käytön opeteltuaan osaa käyttää kaikkia muitakin samantyyppisiä laitteita.
Reverso
Reverso on Petzlin valmistama varmistus/laskeutumislaite, joka toimii samalla periaatteella kuin ATC-tyyppiset varmistuslaitteet. Lisäominaisuutena se voidaan ylhäältä varmistettaessa kiinnittää suoraan ankkuriin siten, että se lukittuu automaattisesti kiipeilijän pudotessa. Näin käytettynä täytyy osata sen turvallinen vapauttaminen, jotta kiipeilijä voidaan laskea turvallisesti alas eikä jarruvoiman äkillinen katoaminen aiheuta kiipeilijän putoamista.
Grigri
Myös Grigri on Petzlin valmistama varmistuslaite. Laitetta voidaan kutsua puoliautomaattiseksi varmistuslaitteeksi; erityisominaisuutena on laitteen automaattinen lukkiutuminen kiipeilijän pudotessa. Muista yleisesti käytetyistä varmistuslaitteista poiketen Grigri on mekaaninen eikä passiivinen varmistuslaite, tämä on syytä muistaa laitetta käytettäessä. Oikein toimiessaan Grigrin jarruvoima on ATC:tä suurempi mutta mikäli laitteeseen tulee toimintahäiriö, jarruvoima on merkittävästi pienempi kuin ATC-tyyppisissä varmistuslaitteissa. Sen vuoksi ATC-tyyppisen varmistuslaitteen käyttäminen täytyy hallita myös Grigriä käytettäessä.
Sulkurenkaat
Sulkurenkaita on kahta päätyyppiä, lukottomia ja lukollisia. Lukolliset on tarkoitettu ankkuripisteiden rakentamiseen, varmistuslaitteen kanssa käytettäväksi ja yleensä kaikkeen muuhun, milloin on käytettävissä kohtuullisesti aikaa. Lukitussa sulkurenkaassa portti ei pääse vahingossa aukeamaan.
Lukottomia taas käytetään tyypillisimmin jatkoihin tai varusteiden kuljettamiseen. Sulkurenkaita on olemassa eri muotoisia ja jokaisella muodolla on oma käyttötarkoituksensa. Esim. ovaaleja käytetään tyypillisesti teknisessä kiipeilyssä ja kiilojen kuljettamisessa.
Muutama vuosi sitten markkinoille tuli ns. lankaporttinen sulkurengas. Ideana oli yksinkertaistaa portin rakennetta ja samalla parantaa sen toimintavarmuutta. Perinteisiin porttiratkaisuihin verrattuna lankaportista on saatu karsittua monta osaa pois, koska portti itsessään toimii jousena ja portin akselina.
Lankaporttiset ovat osoittautuneet toimiviksi etenkin talviolosuhteissa, koska ne eivät jäädy yhtä helposti kuin perinteiset. Ne ovat myöskin perinteisiä keveämpiä.
Valjaat
Tavallisimmat kiipeilyssä käytettävät valjaat ovat ns. istumavaljaat. Lisäksi on olemassa rinta- ja kokovartalovaljaita. Istumavaljaita on kahta päätyyppiä: kerho- ja liidivaljaat. Tärkein ero näissä on vyötärö- ja reisilenkkien välinen rakenne. Liidivaljaissa varmistuslenkki yhdistää vyötärö- ja reisilenkit, kun taas kerhovaljaissa varmistuslenkki on kiinteä osa vyötärölenkkiä. Tämän vuoksi liidivaljaissa iskuenergia jakautuu tasaisemmin lantiolle ja reisille. Kerhovaljaat eivät sovellu alaköysikiipeilyyn juuri iskuenergian jakautuman vuoksi. Kerhovaljaat ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu ryhmäkäyttöön (esim. kurssit), ei niinkään omiksi henkilökohtaisiksi valjaiksi.
Kiivetessä ei saa koskaan käyttää pelkästään rintavaljaita vaan niiden kanssa on aina käytettävä istumavaljaita. Rintavaljaat on tarkoitettu pitämään asento oikeana pudotessa. Yleensä niitä käytetään lapsille tai muille erityisryhmille, joilla asennon hallinta ei jostain syystä ole riittävä. Myös vatsakkailla henkilöillä ne estävät valjaiden päältä luiskahtamisen. Kokovartalovaljaat ovat yhdistelmä istuma- ja rintavaljaista ja niitä käytetään erityisesti pelastustoiminnassa, mutta niillä voidaan korvata myös erillisten istuma- ja rintavaljaiden käyttö.
Jatkot
Jatko on alaköysikiipeilyn perusväline. Se koostuu kahdesta lukottomasta sulkurenkaasta yhdistettynä nauhalenkillä. Jatkoilla kiinnitetään köysi pultteihin tai kiiloihin (frendeihin, kamuihin tai heksuihin). Pulttiin, kiilaan yms. kiinnitettävässä päässä on suoraporttinen ja vastaavasti köyteen klipattavassa päässä kaarevaporttinen sulkurengas, mikä helpottaa köyden klippaamista.
Usein nauhalenkki on lukittu sulkurenkaaseen kumisella stopparilla estäen sulkurenkaan pyörimisen klippausvaiheessa. Jatkot ovat tyypillinen käyttökohde lankaporttisille sulkurenkaille keveytensä vuoksi.
Nauhalenkkien pituus vaihtelee 10 cm:stä 60 cm:iin. Lyhyitä jatkoja käytetään yleensä sporttikiipeilyssä ja pitkiä trädikiipeilyssä.
Kypärä
Kallio- ja jääkiipeilyssä on kypärä erittäin suositeltava varuste. Kallioilla on aina mahdollista tippua kiviä ja vähänkin korkeammalta tipahtava kivi voi olla tappavan vaarallinen. Jääkiipeilyssä jäätä putoilee koko ajan hakkujen ja jäärautojen irrottamana.
Kiipeilyköydet
Tavallisin köysi on ns. single rope (1) eli kiipeilyssä käytettävä joustava (dynaaminen) köysi. Dynaamisia köysiä ovat myös kaksinkertaiset köydet twin (∞) ja half (œ), joita tarvitaan aina kaksi kappaletta kiivetessä. Kaksinkertaisten köysien käytöllä pyritään pidempiin laskeutumismatkoihin, pienempiin iskuenergioihin ja suorempaan köyden kulkuun.
Lisäksi on olemassa laskeutumiseen tarkoitettuja staattisia köysiä. Staattisia köysiä voidaan käyttää tietyin varauksin yläköysikiipeilyssä, mutta suositeltavaa on käyttää yläköysikiipeilyssäkin dynaamisia köysiä. Staattisen köyden iskuenergia on yli 12 kN (kiloNewton), joten se ei täytä kiipeilyköydelle asetettuja vaatimuksia.
Nauhalenkit
Nauhalenkit ovat yleensä valmiiksi ommeltuja 60, 120 tai 180 cm pitkiä nauhoja. Yleensä ne ovat noin pari senttiä leveitä, mutta dyneemasta valmistetut ovat huomattavasti ohuempia. Vetolujuus nauhalenkeillä on keskimäärin 22 kN eli ne kestävät katkeamatta noin 2200 kilon painon. Niitä käytetään yleensä ankkureiden rakentamiseen ja itsensä kiinnittämiseen sekä pelastusoperaatioissa.
Nauhaa saa metritavaranakin, mutta nykyään kannattaa suosia valmiiksi ommeltuja lenkkejä.
Prusik
Prusik on noin 6 mm paksu metrin mittainen lenkiksi solmittu apunaru, jota käytetään pääsääntöisesti itsensä varmistamiseen laskeuduttaessa, taljojen rakentamiseen ja köyttä pitkin kiipeämiseen.
Kiilat
Yleensä kiiloista puhuttaessa tarkoitetaan vaijerin ympärille valettua useimmiten alumiinista valmistettua epäsymmetristä metallipalaa. Ne ovat trädikiipeilyn perusvälineistöä ja niitä asennetaan kallion halkeamiin välivarmistuksiksi tai niistä rakennetaan ständejä eli väliankkureita pitkillä reiteillä. Tarkasti ottaen kiiloilla tarkoitetaan myös muita passiivisia sekä aktiivisia kiipeilyssä käytettäviä varmistusvälineitä.
Hexcentric eli ”heksu”
Heksut ovat kiiloja isompia, kuusikulmaisen muotoisia passiivisia varmistusvälineitä. Heksussa voi olla nauhalenkki, vaijeri tai prusik.
Frendit ja ”kamut”
Frendit ja kamut ovat aktiivisia kiiloja (SLCD, Spring Loaded Camming Device), joiden toiminta perustuu jousitoimisiin kampoihin. Kampoja puristetaan kasaan liipasimesta vetämällä, väline asennetaan halkeamaan ja liipasin vapautetaan, jolloin jouset avaavat kammat halkeaman seinämiä vasten.
Frendi-nimitystä käytetään yleisesti yksiakselisista aktiivisista kiiloista. Yksiakselisen rakenteen vuoksi niissä on kaksiakselisia kamuja pienempi käyttökelpoinen alue. Periaatteessa frendit eivät kestä ns. passiivista, täysin avattua asennusta, jossa kammat jäävät täysin auki. Muutamissa nykyisissä malleissa on ns. camstopperit, joiden tarkoitus on mahdollistaa passiivinen asennus. Frendien hyviä puolia ovat halvempi hinta sekä keveys verrattuna kamuihin.
Camalot (”kamu”) on Black Diamondin valmistama aktiivinen kiila, joka eroaa frendeistä kaksiakselisen rakenteensa puolesta. Rakenne antaa kamulle suuremman säätöalueen ja se myös kestää passiivisessa asennuksessa koska akselit estävät leukoja kääntymästä yli maksimiasennon. Huonoja puolia ovat kalleus ja suurempi paino verrattuina frendeihin.
Aktiivisten kiilojen käyttäminen vaatii passiivisia kiiloja enemmän paneutumista niiden toimintaperiaatteisiin, asennuspisteiden valintaan sekä köyden lopullisen vetosuunnan arviointiin.
Kiila-avain
Kiila-avaimella irrotetaan juuttuneet kiilat, frendit ja heksut. Kiila-avaimia on erilaisia, mutta käyttötarkoitus on kaikissa sama. Joissakin malleissa on toisessa päässä koukut, jotka on tarkoitettu frendien vetämiseen pois syvistä halkeamista.
Cordelette
Pitkä n. 6 mm paksu naru, jota tyypillisesti käytetään ständien rakentamiseen nauhalenkkien sijasta. Sillä on helppo rakentaa ständi niin, että veto tulee tasaisesti jokaiseen kiilaan.
Jäähakku
Jäähakku on jääkiipeilijän perustyökalu. Se isketään jäähän ja sen avulla saadaan pitävä ote jäästä. Vaativimmissa paikoissa, kuten putouksilla, käytetään lyhyttä ja hieman varrestaan taivutettua mallia. Vuorilla ja jäätiköillä käytetään yleensä ns. vaellushakkua. Siinä on suora ja hieman pidempi varsi, joka mahdollistaa sen käyttämisen kävelykeppinä.
Jääraudat
Jäärauta on toinen jääkiipeilyn perusvälineistä. Raudat kiinnitetään kenkiin ja raudoissa olevien piikkien avulla saadaan jaloille pitävä ote jäästä. Jäärautoja on useampia tyyppejä käyttötarkoituksesta riippuen. Teknisesti vaikeammille jääputouksille on kehitetty jäykkiä, pikakiinnitteisiä (step-in) rautoja. Ne vaativat jäykän kiipeilykengän, mutta tarjoavat vastaavasti huomattavasti enemmän tukevuutta.
Vaellusrauta (remmirauta) on taipuisa ja kevyt, remmeillä kenkään kiinnitettävä rauta, joka on tarkoitettu lähinnä jäätiköillä liikkumiseen ja helppojen lumirinteiden kiipeämiseen. Se saadaan kiinnitettyä lähes mihin kenkään hyvänsä.
Jääruuvi
Jääruuvi on jäähän ruuvattava ontto putki, jonka kärjessä on terävät hampaat ja ulkopuolella kierteet. Jääruuveja käytetään jäällä samaan tarkoitukseen kuin kiiloja kalliolla. Monissa ruuveissa on myös erilaisia kampia, joiden tarkoitus on helpottaa ruuvaamista.
Fifi
Teknisessä kiipeilyssä käytettävä koukku, jonka avulla ripustaudutaan kiiloihin kiinni. Aikaisemmin, kun jääkiipeilyvälineet eivät olleet nykyisen veroisia, sitä käytettiin paljon myös hakkuun ripustautumisessa ruuvia ruuvatessa. Nykyään se on lähinnä hätävarana, mikäli voimat loppuvat, hakun terä katkeaa tai raudat irtoavat.
